Koulutuksella ilmastonmuutosta vastaan

Blogi

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL nostavat yhdessä kevään vaalikeskustelun teemoiksi koulutusta, toimeentuloa ja ilmastonmuutosta. Tästä alkavassa kolmiosaisessa blogisarjassa pohdin, miten opiskelijaliikkeen vaaliteemojen tulisi näkyä Suomessa tulevalla vaalikaudella 2019–23.

Ensimmäiseksi otan käsittelyyn ilmastonmuutoksen.

Olemme jo nyt saaneet huomata, kuinka kesät ovat entistä kuumempia ja talvisäät entistä arvaamattomampia. Tiedämme, että napajäätiköt ovat alkaneet sulaa, ja vastikään saimme tuoretta tutkimustietoa siitä, kuinka moni eläinlaji on Suomessakin kuolemassa sukupuuttoon ihmisen vastuuttoman käytöksen johdosta. Olemme tilanteessa, jossa meidän yksinkertaisesti täytyy tehdä muutoksia toimintaamme niin yksilötasolla kuin yhdessä kansakuntana.

Ilmastonmuutos on sukupolvipoliittinen eli sukupolvien väliseen tasa-arvoon liittyvä asia. Mitä voimme tehdä nyt, jotta takaamme tuleville sukupolville yhdenvertaiset mahdollisuudet elää ja olla?

Kunniahimoinen ilmastopolitiikka nyt!

Vakavimpien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien torjumiseksi Suomen tulee seuraavalla hallituskaudella siirtyä sanoista tekoihin ja tehdä huomattavasti nykyistä kunniahimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Usein ilmastonmuutoksen torjunnasta puhutaan negatiivisesti: se on vaikeaa, kallista ja vaatii loputtomasti kieltämistä ja luopumista. Mutta miksemme suhtautuisi asiaan mahdollisuutena? Suomella on mahdollisuus olla rohkea, satsata uusiin innovaatioihin, synnyttää työpaikkoja uusiutuvan energian ja kiertotalouden aloille ja näyttää koko maailmalle mallia siitä, miten ilmastonmuutosta torjutaan.

Vuosi 2019 on pienelle Suomelle täydellinen hetki vaikuttaa maailman ilmastopolitiikkaan, sillä toimimme heinäkuusta joulukuuhun Euroopan Unionin puheenjohtajana. Huhtikuussa valitsemallamme eduskunnalla on aivan pian loistotilaisuus ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa EU-tasolla.

Ilmastoratkaisuja opinnoista

Korkeakoulutus ja innovaatiot ovat ensiarvoisen tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnan välineitä. Niinpä ensi vaalikaudella tulisi käynnistää ilmastotutkimuksen kärkihanke, jonka puitteissa suomalaiset korkeakoulut voisivat hakea rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiohankkeisiin. Koulutuksesta lisää leikkaamalla ei ainakaan saavuteta kunnianhimoisia ilmastotavoitteita!

Koulutuksesta lisää leikkaamalla ei ainakaan saavuteta kunnianhimoisia ilmastotavoitteita!

Ilmastonmuutos on mukana niin peruskoulun kuin lukion opetussuunnitelmissa. Aihepiiri olisi hyvä nostaa paremmin esille myös ammattikoulujen ja korkeakoulujen opetussuunnitelmissa alasta riippumatta – ratkeaahan ilmastonmuutos vain koko yhteiskunnan yhteisellä, monialaisella ja poikkitieteellisellä panoksella.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Toisaalta parempi ymmärrys ilmastonmuutoksen syistä ja ennen kaikkea ratkaisumahdollisuuksista voi myös auttaa ilmastoahdistuksen purkamisessa ja luoda toivoa. Edessämme on valtava haaste, mutta panostamalla koulutukseen Suomi voi olla etujoukoissa torjumassa ilmastonmuutosta ja muuttamassa maailmaa.

P.S. Opiskelijakunta TUO tukee Ilmastoveivi2019-kampanjaa, joka vaatii kunnianhimoisempaa EU-tason ilmastopolitiikkaa. Käy allekirjoittamassa vetoomus!