Matkailu, opiskelu – vai molemmat? Eli tarina opiskelijasta, joka lähti kauas harjoitteluun

Blogi

Matkailu avartaa. Usein kuitenkin ulkomaille lähtevä vierailee kohdemaassa vain viikon tai pari, paikallisen elämän pintaa raapaisten. Hauska reissu, mutta lyhyt, ja ohi aivan liian nopeasti.

Taas kannattaa olla opiskelija! Opiskelijalla nimittäin on mahdollisuus saada aivan omantasoisensa elämys ulkomailla oloon: opiskelijavaihto ja kansainvälinen työharjoittelu. Tämä on kertomus allekirjoittaneen kokemuksista kansainvälisessä työharjoittelussa.

Eletään kevättä 2012. Silloiselta koulultani, Lahden ammattikorkeakoululta, lähetettiin joka vuosi muutama opiskelija kaupunkiyhteistyöprojektin kautta Ho:n kaupunkiin, Ghanaan, kolmen kuukauden kestoiseen työharjoitteluun jatkamaan projektia siitä, mihin edellisenä vuonna oli jääty. Tehtävänä oli tuolloin kehittää kaupungin jätteenkeräystä, käyttöönottaa paikallisiin kouluihin rakennettuja kuivakäymälöitä sekä kuoppakompostoida paikallisesti tuotettua biojätettä. Tuon kolme kuukautta asuisimme noin sadantuhannen asukkaan kaupungissa, viiden hengen kommuunissa.

Miksi lähteä sinne asti?

Edelliset opiskelijat esittelivät meille kokemuksiaan: matkakuvia, fiiliksiä ja muistoja. Tajusin sen, mitä meille yritettiin sanoa: tämä olisi paitsi työkokemusta, jota jo joka tapauksessa pitäisi koulusta hankkia, myös mieletön ja unohtumaton kokemus. Se täytyi päästä kokemaan itse, kun siihen kerrankin olisi mahdollisuus.

Miten se sitten sujui?

Kun lähtee ulkomaille pidemmäksi aikaa, oppii väkisinkin uuden kulttuurin tavat ja erityishaasteet. Aluksi iskee väkisinkin kulttuurishokki, koska sen täytyy tulla. Ensimmäiset viikkot menivät enemmän tai vähemmän hämmennyksen ja innon sekamelskassa. Kun siihen perusarkeen on sitten tottunut, alkaa syntyä itsevarmuutta, joka seuraa mukana viimeiseen päivään asti. Milloinkaan ei uusi kulttuuri lakannut yllättämästä, mutta kun oli tottunut tekemään kauppaostoksia, tapaamaan paikallisia kollegoja, kulkemaan julkisilla ja reissaamaan, jossain vaiheessa tajusi, että oli kotoutunut aluksi niin tuntemattomaan paikkaan oikein hyvin. Sellaista sopeutumista ei ole ehtinyt maksimissaan pari viikoa kestäneillä ulkomaanmatkoilla muodostua koskaan: tavoittelet enemmän halpaa kuin helppoa, maistat tuhatta uutta makua, opit tunnistamaan turistihinnat ja pitämään viimeiseen asti puolesi, näet upeita maisemia sekä tropiikin rannoilta että vuorilta.

Mitä jäi käteen?

Olen pitänyt seminaariesitystä kaupungintalolla koko ylemmän toimihenkilöstön katsellessa, olen liftannut kyydin keskeltä korpea avolavalla kotiin, olen tuntenut apinoiden kiipeilevän olkapäälläni, olen potenut jalat rampauttavaa vatsatautia keskellä viidakkoa (nauratti se jälkikäteen!), olen saanut afrikkalaisen kylän kunniajäsenyyden sekä saanut kokea koko tähänastisen pienen opiskelijan elämäni mahtavimman elämyksen, jota en vaihtaisi mihinkään.

Entä työkokemus? Kesän 2012 jälkeen lähes jokaisessa työhaastattelussa on haluttu kuulla noista kokemuksista lisää. ”Kokemus kansainvälisistä tehtävistä” kertoo haastattelijalle kielitaidostani englannin suhteen kaiken, mitä tarvitsee tietää.

Opiskelija! Koti ei katoa mihinkään. Sinulla on just nyt mahdollisuus lähteä vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Nyt – ei valmistuttuasi, ei eläkepäivillä, eikä ainakaan ”sitten joskus, kun on aikaa/rahaa/seuraa/[oma syy tähän]”. Rohkeasti vain tulosalueesi kv-toimistoon juttelemaan ja kohteita silmäilemään, jos jokin asia arveluttaa.

Mene, näe, koe!



Kommentit on suljettu.