TUOsta ikuisuuteen – Opiskelija-aktiivin tie

Blogi

Neljättä vuotta opiskelijana, toista vuotta tradenomina ja myös TUOn hallituslaisena. Kuulostaa hiukan venytetyltä ja haahuilevalta opiskelijaelämältä, eikö? Mitäpä jos vielä kerron, että syksyllä minusta tulee kolmatta kertaa fuksi? Ei enää niin keltanokka keltanokka.

Tänä keväänä sain kunnian kertoa sekamelskasta, jota myös minun opiskelupolukseni kutsutaan, alumnina lukion kakkosille. Lukiolaisille kokemukseni sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun ajalta oli kultaakin kalliimpaa, mutta mitä minä itse olen tästä kaikesta saanut? Olenko oikeastaan saavuttanut yhtään mitään?

Välillä sitä tekisi mieli valmistua. Mennä ”oikeisiin töihin”. Uskon, että tällaiset ajatukset ovat tuttuja alanvaihtajille, välivuosia viettäneille, opiskelijaelämästä vuosia nauttineille ja aktiivitoimijoille. Ei sillä, etteikö valmistuminen ja työllistyminen olisi äärimmäisen tavoiteltavaa ja suositeltua (rehtorimme Taatila voisi sitä arvostaa)!

Tarkoituksena ei suinkaan ole kannustaa ikiopiskelijuuteen, vaan rohkaista näkemään kokemuksien arvo. Jo ennen kuin tiesin toisen yhteishaun tuloksia olin päättänyt, että haluan hakea opiskelija-aktiiviksi. Hain sekä Traden että TUOn hallituksiin heti fuksisyksynä, ja päädyin TUOn leiriin puoleksitoista vuodeksi. Olen saanut hyviä ystäviä opintojen parista, mutta ilman aktiivitoimintaa olisi monta upeaa ihmistä jäänyt tapaamatta ja verkostoa solmimatta. Ilman aktiivitoimintaa en ehkä olisi vaihtanut lyijykynää ja paperia Photoshopiin ja hiireen.
Tammikuussa 2019 otin haasteen vastaan ja väsäsin miniKNB:n graafisen ilmeen ilman yhtään kokemusta. Siitä lähtien olen luonut lähes jokaisen TUOn tapahtuman markkinointimateriaalit. Olen myös oppinut politiikasta ja vaikuttamisesta valtavasti ja saanut koulutusta ja kokemusta muun muassa palveluihin ja viestintään liittyen. Olen ollut mukana suunnittelemassa EduCityä ja koko Turun AMK:n brändiä sekä esiintynyt satojen ihmisten edessä. Kaikki tämä tulee olemaan äärimmäisen arvokasta kokemusta; mihin ikinä päädynkään. En olisi koskaan voinut arvata, kuinka paljon opiskelijakunta voi reilussa vuodessa pienelle ihmiselle antaa.

Tällä hetkellä työstän viimeistä urakkaani TUOssa, nimittäin ensi syksyn KNB:n ja PNB:n visuaalisia materiaaleja. Kun syksyllä astun jälleen muiden opiskelijoiden joukkoon, näkyy jokaisen kampuksen seinillä ja telkkareissa oma kädenjälkeni. Käytävällä voi kävellä vastaan opiskelija, jolla on suunnittelemani Turun AMK:n uusi huppari päällä. En voisi olla kiitollisempi ja ylpeämpi siitä, että olen saanut toteuttaa ja kehittää osaamistani TUOssa, vieläpä kaikkien AMK-opiskelijoiden hyväksi.

Kiitos sydämeni pohjasta koko TUO-yhteisölle!

PS. Tällä kertaa lupaan valmistua!