Julkisessa keskustelussa joutuu törmäämään vajavaiseen tietämykseen suomalaisesta korkeakoulutuksesta, varsinkin ammattikorkeakoulutuksen osalta. Meidän korkeakoulukenttämme on nimittäin duaalimallin mukainen, joka tarkoittaa sitä, että meillä on tutkimukseen keskittyviä yliopistoja ja työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja. Näiden kahden korkeakoulun asema on hyvin epätasa-arvoinen yhteiskunnassamme.
Ammattikorkeakoulujen epäedullinen asema ei jää vain tunnettavuuteen. Tämän lisäksi korkeakoulujen rahoituksessa on ollut kautta ammattikorkeakoulujen historian epätasa-arvoista kohtelua.
Ammattikorkeakoulujen roolia yhteiskunnassa täytyisi selkeyttää päättäjille paremmin. Tavoite siitä, että yli puolet suomalaisista kouluttautuisivat vähintään alemmalle korkeakouluasteelle ei ole realistista tehdä tukematta juuri ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen etu on ensisijaisesti työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen. Ammattikorkeakoulutus pystyy siis tuottamaan osaajia kentän tarpeisiin nopeammin ja tehokkaammin verrattuna yliopistoihin.
Tavoitteiden kannalta ammattikorkeakoulut pystyvät antamaan tarvittavia ratkaisuja. Lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulujen alempi korkeakoulututkinto riittää hyvin työn saamiseen, kun taas yliopiston puolella tulee kouluttautua ylemmälle korkea-asteelle, jotta tutkinnosta saa sen hyödyt käytettyä. Meidän yhteiskunnassamme on tarve molemmille, jonka vuoksi duaalimallista tulee pitää kiinni.
Hallitusneuvottelujen jatkuessa on tärkeää nostaa esiin ennen vaaleja nostetut lupaukset koulutuksesta ja sen erityissuojasta. Koulutuksen leikkaus tällaisessa ajassa olisi katastrofaalista ja estäisi uuden hallituksen työllistymistavoitteita varmasti. Peruskoulutuksen lisäksi tarvitsemme monipuolista toisen asteen koulutusta ja mikä tärkeintä korkeakoulutusta. Korkeakoulutus ei ole vain tie luoda uusia yrityksiä, vaan löytää uusia mahdollisuuksia yrittää.
Jos tuleva hallitus lähtee leikkauksien tielle, lupauksistaan huolimatta, tärkeää on pohtia, mistä voimme leikata. Jostain syystä rahanjaossa tasavertaisuus ei toteudu, mutta leikatessa tasa-arvoa löytyy. Leikataan sieltä, minne sitä rahaa on kaadettu. Ammattikorkeakoulut nousevat aina haasteiden yli, vaikka niiden ei toivota kasvavan. Herää kysymys tuleeko meidän tukea rakenteita, jotka ovat saaneet kauan rahaa, mutta eivät juuri ole saaneet muutosta aikaan koulutuksen rakenteessa? Meillä on vaihtoehtona myös tukea ammattikorkeakouluja, joiden joustavuus ja muutosvoima on ollut merkittävää jo usean vuoden ajan, vaikka leikkaukset ovat osuneet pahiten meille ja rahanjaossa olemme kakkosluokan korkeakouluja.
Olkaa päättäjät viisaita ja tukekaa niitä toimijoita, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa tavoitteenne.
Lisätiedot:
Elias Karjalainen
Hallituksen puheenjohtaja
elias.karjalainen@opiskelijakunta.net
045 670 5011
Jukka-Pekka Salmela
Vaikuttamisen asiantuntija
jukka.salmela@opiskelijakunta.net
041 312 3874
