Kirjoittaja: Olga Hellman, hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka
Hallitus on kevään kehysriihessään linjannut sadan miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Leikkaukset kohdistuvat eritoten niihin, jotka ovat jo opiskelleet tutkinnon, eli jo yhden ammattitutkinnon suorittaneeseen korkeakouluopiskelijaan tai toista korkeakoulututkintoaan suorittavaan. Yksittäisiä opiskelijoita koskevia leikkaustoimista taas esimerkkinä oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin päättyy opiskelijan täyttäessä 18 vuotta.
Kehysriihessä tuotiin myös pöytään ajatus, että opiskelijat palautettaisiin takaisin vuonna 2017 päättyneelle opiskelijan asumislisälle, joka on sidottuna opintokuukausiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilanteessa, jossa opiskelija ei saa tarpeeksi opintopisteitä, ei hän ole oikeutettu asumislisäänkään. Myöskään kesäkuukausilta ei tätä asumistuen muotoa ole mahdollista saada. Tämä asumistuen maksutyyli eriarvoistaa saajiaan. Esimerkiksi opiskelupaikkakuntien vuokrissa on suuriakin eroja; eroja, joita kaavailtu tukimuoto ei tunnista. Nykyinen yleisen asumistuen malli, johon opiskelijatkin ovat edelliset seitsemän vuotta kuuluneet, on sidottu asumiskuluihin sekä ruokakunnan kokoon. Yleiseen asumistukeen ei myöskään vaikuta opintolaina.
Asumistuen muutokset kehysriihen arvioin mukaan asumislisän taso on 260 euroa kuukaudessa. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry arvioi, että esimerkiksi Helsingissä yksinasuvalle henkilölle, jonka kuukausivuokra on 483 €, muutos tarkoittaisi kuukausitasolla 60 € leikkausta toimeentuloon.
Näiden opiskelijoihin kohdistuvien leikkausten ohella, kun kaavaillaan korotuksia arvonlisäveroon ja kärsitään yhä sodan aiheuttamista hinnan korotuksista, ei keskiverto-opiskelijalla ole enää mitään mistä säästää tulevaisuutta varten ja joissain tapauksissa ei edes varaa elää. Työelämään lähdetään velkaantuneena ja opintovuosien rahastressin uuvuttamina. Vaikeimmissa tapauksissa kyse ei ole vain tulevaisuuden säästämisestä, vaan siitä, että opiskelijalla riittää raha elämän peruspilareihin, kuten ruokaan. Opiskelijat ovat jo aiempina vuosina nimenneet suurimmaksi haasteekseen mielenterveytensä saralla toimeentulonsa. Jo vuonna 2022 mielenterveyspalvelut maksoivat Suomelle 11 miljardia euroa. Leikkaukset ja opiskelijoiden aseman heikentäminen tulevat kuormittamaan mielenterveyspalveluita entisestään.
Kun kouluille aiemmin varattuja resursseja ajetaan alas, tarkoittaa tämä tulevaisuuden kannalta leikattuja opintolinjoja ja lopulta myös lakkautettuja kolmannen asteen kampuksia ja kokonaisia korkeakouluja. Leikkausten myötä laskee opetusmateriaalien ja -välineiden laatu ja hiljalleen tätä myötä myös tarjotun koulutuksen saavuttama korkeatasoisuus laskee. Asumistuen muokkaaminen opiskelijoiden asumistuen malliin ajaa myös opiskelijoita kaupungeista ja kunnista pois tietyille alueille, jolloin jälleen korkeakoulut joutuvat sulkemaan oviaan, kun tarvittavaa opiskelijamäärää ei saavuteta.
Miten on tulevaisuudessa mahdollista mainostaa Suomea korkean koulutustason maana, kun koulutuksen laatu ja opiskelijat ajetaan alas?
Lisätiedot:
Olga Hellman
Hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka
olga.hellman@opiskelijakunta.net
Marko Grönlund
Toiminnanjohtaja
marko.gronlund@opiskelijakunta.net
045 670 6650
