Kirjoittaja: Olga Hellman, hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka
Vielä vaalien alla puolueiden lupausrepertuaariin kuului se, että heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata enempää. Kehysriihen jälkeen hallituksen leikkaustoimista kuitenkin jäi jälleen kuva, että metsää ei nähdä puilta; leikkaustoimien keskellä ei kyetä näkemään kokonaiskuvaa tulevaisuudesta. Leikkaukset opiskelijoilta, perheellisiltä ja jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella eläviltä saattavat tässä hetkessä auttaa tukalaa taloustilannettamme, mutta tulevaisuutta miettiessä nämä leikkaukset lisäävät entisestään esimerkiksi toimeentulomenoja sekä terveys- että etenkin mielenterveyspalveluiden ruuhkautumista.
Näillä muutoksilla ajetaan auttamatta opiskelija toisensa jälkeen uupumukseen. Uupunut opiskelija ei valmistu ajallaan tai pahimmassa tapauksessa ei valmistu ollenkaan eikä kykene omaksumaan oppimaansa niin, että pärjäisi työelämässä. Opiskelijoiden ajaminen työelämään valmiiksi sekä uupuneina että velkaantuneina tulee tulevaisuudessa heijastumaan suomalaisen työn laatuun ja työhyvinvointiimme. Tällaista pohjaa rakentamalla tulevaisuudessa ei päästä enää samoihin huipputuloksiin esimerkiksi PISA-tutkimuksissa. Olen ymmärtänyt, että Suomi haluaa tulevaisuudessakin näkyä maailmalla huippuosaamisen ja huippuosaajien maana.
Pienituloisten, perheellisten ja yksinhuoltajien sosiaalitukiin tehdyt leikkaukset heijastuvat myös kyseisten perheiden lapsiin. Koen ainakin itse haluavani tulevaisuudessakin luoda lapsilleni vakaata ja turvallisen tuntuista lapsuutta, ilman huolta perheemme taloudellisesta selviämisestä.
Minkä takia opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka automaattisesti oletetaan elävän lainaksi? Velkapohjainen toimeentulomalli on ollut harvojen taloudellisesti hyvistä lähtökohdista tulevien opiskelijoiden etuoikeus jo ennen kehysriihen tuomia muutoksia. Tulevaisuudessa kuitenkin kaavaillaan, että yli puolet opiskelijan toimeentulosta kuukausittain olisi opintolainaa. Lainatakseni TUOn hallituksen puheenjohtaja Teemu Heinosta: ”Näillä toimilla vaikeutamme heikoimmista lähtökohdista tulevia entisestään sillä lopputuloksella, jossa kaikilla ei ole aitoa mahdollisuutta osaamisensa perusteella hakeutua korkeakoulutukseen”.
Usean hallituskauden läpi on toistunut kaksi isoa kysymystä: Miten saamme tarpeeksi korkeakoulun suorittaneita ja kuinka suomalaisten syntyvyyttä saataisiin ylöspäin. Puheita onkin pidetty, mutta toimet tuntuvat olevan aina ristiriidassa tavoitteiden kanssa, kuten nytkin. Elämme ajassa, jossa korkeakoulutuksen merkitys vain kasvaa. Samalla sellaisessa ajassa, jossa korkeakoulutus ei takaa työelämässä parempaa asemaa ja eikä myöskään korkeampaa toimeentuloa. Velkataakan lisääminen ei vain sulje korkeakoulutuksen ovia ja vähennä korkeakoulutukseen hakeutumisen mielekkyyttä, tämän lisäksi vaikutus näkyy aina syntyvyydessä asti. Opiskeluiden päätyttyä ollaan usein isojen valintojen edessä: mitä teen isona työkseni, ostanko asunnon, entä perheen perustaminen? Monen kymmenen tuhannen euron lainataakka ei ainakaan auta positiivisesti näiden kysymysten ratkaisussa.
Kehysriihen päätökset eivät yksin koske ammattikorkeakoulutusta, vaan nämä päätökset vaikuttavat myös toisen asteen opiskelijoihin. Toisen asteen opiskelusta tulee jatkossa maksullista sen kalenterikuukauden jälkeen, kun opiskelija täyttää kahdeksantoista vuotta. Tämä tulee monessa perheessä tarkoittamaan sitä, että joudutaan tosissaan miettimään, kuinka lapsen koulutus saadaan hoidettua loppuun; moni toisen asteen opiskelija kuitenkin asuu vielä perheensä kanssa kotona taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Leikkauksiin lukeutuu myös lukiolaisen koulumatkatukeen, joka on monelle yli 200 euroa kuukaudessa. Tämäkin tulee nyt päättymään välittömästi opiskelijan täytettyä 18 vuotta. Odotan kauhulla, kuinka opiskelijoiden velkauttaminen jo ammattikoulussa tai lukiossa tulee heijastumaan ammattikorkeakouluun.
Miten ihmeessä on tarkoitus opettaa nuorille, että kovalla työllä ansaitaan asioita, kun nyt opiskelusta halutaan rangaista lainataakalla ja mahdottoman tiukalla taloudellisella tilanteella? Nuorten velkataakka aiheuttaa nyt jo yhteiskunnassamme merkittäviä ongelmia ja tätä kierrettä ollaan vain valtion toimesta pahentamassa. Emme pääse koskaan tavoitteisiin siitä, että yli puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja näillä toimilla. Päätöksien kanssa ollaan lyhytkatseisia. Suomen hallitukselle haluammekin muistuttaa, että yhteiskuntamme jatkaa toimintaansa myös tämän hallituskauden jälkeenkin. Nyt tulee korjata suuntaa ja nähdä vaikutukset myös tulevaisuuteen, tämä on aito keino tehdä Suomesta parempaa paikkaa seuraaville polville.
Lisätiedot:
Olga Hellman
Hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka
olga.hellman@opiskelijakunta.net
Jukka-Pekka Salmela
Vaikuttamisen asiantuntija
jukka.salmela@opiskelijakunta.net
041 312 3874
