Hallitusneuvottelujen päätyttyä saimme nähdä sen, että yhteiskunnassamme on eriarvoisia tuensaajia. Uuden pääministerimme suulla on jo todettukin, että hän ei halua hermostuttaa puoltatoista miljoonaa eläkeläistä, koska he ovat ahkeria äänestäjiä. Hallitusneuvottelujen lopputuloksesta näemme myös sen, että eläkeläisille ei tarvinnut edes luvata mitään, mutta heidän puoltansa pidetään. Samaa ei voi sanoa opiskelijoista, joiden tilanne heikkenee, vaikka koulutus onkin erikoissuojelussa. ”Miksi lupauksilla ratsastaneet päättäjät ovat jälleen riskeeraamassa Suomen tulevaisuutta leikkaamalla sieltä mistä aita on matalin, eli huonosti voivilta köyhyysrajan alapuolella eläviltä opiskelijoilta” Ihmettelee Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOn hallituksen puheenjohtaja Elias Karjalainen
Tämä koulutuksen erikoissuojelu tarkoitti ensisijaisesti koulutusta itsessään, mutta kuinka käy koulutuksen, jos opiskelijamme voivat niin huonosti, niin kuin tilastot osoittavat? Milloin koulutukseen liitetään selkeänä osana opiskelijat? Usein kuulee siitä, kuinka paineet opiskelijoilla ovat olleet samanlaiset aina. Tähän vastauksena on se, milloin viimeksi yhteiskuntamme on ollut näin isoissa murroksissa ja seuraava sukupolvi jää köyhemmäksi kuin edellinen. Emme me elä samoja aikoja kuin aina, maailmamme muuttuu ja tällä hetkellä hyvin nopeasti. Työurat muuttuvat, teknologia elää omaa elämäänsä ja yhteiskunnassamme ollaan lähtökohtaisesti kiinnostuneita siitä, että voiko jokaisessa kolkassa Suomea enää elää.
Ennen vaaleja opiskelijat vaativat heille kuuluvaa sadan euron kertakorotusta opintorahaan. Tämän korotuksen tekemättä jättäminen on selkeä viesti opiskelijoiden arvosta hallituksen silmissä. Opiskelijoiden ostovoimasta ja opintotuen korottamisesta on puhuttu jo liian pitkään ilman takeita. Opiskelijoiden luottamus päättäjiin on romahtamassa ja uskoa korkeakoulutettuun tulevaisuuden Suomeen on vaikea löytää, kun edes valtion johdolta ei löydy luottoa panostaa siihen. ”Jotta opiskelijoille ei tarvitse enää luvata erikoissuojelua, on nyt aika avata silmät ja katsoa todellista kokonaisuutta. Opintoraha on sidottava kansaneläkeindeksiin opiskelijoiden ostovoiman takaamiseksi ja opiskelun mahdollistamiseksi. ” Toteaa Turun ammattikorkeakoulunopiskelijakunta TUOn edustajiston puheenjohtaja Santeri Levo.
Yhteiskuntamme on mennyt siihen, että eläkeläisiäkin pyhempi asia on enää puolue. Puolueet eivät halua suututtaa tärkeitä äänestäjäkuntiaan, vaikka se olisi Suomen edun mukaista. Äänestysaktiivisuutta seuratessaan alkaa ymmärtämään, miksi nuoret ja opiskelijat menettävät uskoaan entistä enemmän päättäjiin. Näinhän se politiikka toimii, mutta halutaanko sen toimivan näin? Uudella eduskunnalla on jälleen mahdollisuus rakentaa parempaa politiikkaa ja parempaa Suomea. Rohkeus ei ole sitä, että voittaa aina tehden turvalliset ratkaisut itsensä kannalta.
Hallitusneuvottelujen lopputulema on se, että eläkeläiset ovat tärkeimpiä, bensan hinta tulee mukavasti kakkosena ja Suomen tulevaisuus, eli nuoret ja opiskelijat jäävät erikoissuojelusta huolimatta nuolemaan näppejään
Lisätiedot
Elias Karjalainen
Hallituksen puheenjohtaja
elias.karjalainen@opiskelijakunta.net
045 670 5011
Jukka-Pekka Salmela
Vaikuttamisen asiantuntija
jukka.salmela@opiskelijakunta.net
041 312 3874
