TUOn alumnit Niina ja Niko johtavat Turun ammattikorkeakoulua

Uutiset

Turun ammattikorkeakoulu oy:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen oli perustamassa opiskelijakuntaa. Osakeyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Niina Ratilainen lähti mukaan toimintaan halusta järjestää tapahtumia ja löysi palon vaikuttamiseen. Molemmat kokevat aktiivivuosien antaneen paljon sellaista, jota ei opiskeluaikoina vielä edes ymmärtänyt.

Vaikuttaminen alkoi koulutusalayhdistyksestä

Aaltonen oli vuonna 1996 mukana perustamassa tradenomiopiskelijoiden koulutusalayhdistystä Tradea ja mukana perustamassa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOta. Vuosia edustajistossa Aaltoselle ehti kertyä kuusi. Aaltonen toimi myös hallituksen puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana, toimeentulotukilautakunnassa, AMK:n hallituksen opiskelijaedustajana ja oli muutenkin monessa mukana. Alkuvuodet olivat haastavat, sillä toimintaa oli usealla eri paikkakunnalla Varsinais-Suomessa eikä palkattua henkilöstöä ollut alkuun lainkaan. TUOn alkuvuosista saakka järjestettyjen Keltanokkabileiden tuotoilla saatiin kustannettua pääsihteerin palkka.

Ratilainen lähti aluksi mukaan kestävän kehityksen opiskelijoiden koulutusalayhdistykseen Sykliin vuonna 2008. Koularitoiminnan myötä Ratilainen hakeutui mukaan opiskelijakunnan toimintaan, sillä hän halusi olla mukana tekemässä tapahtumia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuli pian tutuksi ja Ratilainen toimikin myöhemmin opiskelijakuntien kattoliitto SAMOKin hallituksessa ja työskenteli parin vuoden ajan opiskelijakunta TUOn edunvalvonnan asiantuntijana.

Yhteisiä tavoitteita

Ratilaisen aikana nostettiin aktiivisesti esille uuden kampuksen tarvetta. Henkilöstöresursseja oli jo enemmän ja opiskelijakunnan rakentamisesta oli siirrytty ottamaan uudella tavalla tilaa sekä Turun ammattikorkeakoulussa että esimerkiksi silloisessa Ryhmä 30 000:ssa, joka on kasvanut R40K:si. Yksi Ratilaisen aikaan saavutetuista tavoitteista oli siirtyä kampuksia kiertävästä terveydenhoitajasta keskitettyyn opiskeluterveydenhuoltoon, joka löytyy nykyään osoitteesta Hämeenkatu 10. Työ oli aloitettu jo Aaltosen aikaan 90-luvun lopulla. Tällä hetkellä kovan vaikuttamistyön tuloksena AMK-opiskelijoiden terveydenhuollossa ollaan taas ottamassa askel eteenpäin, kun kaikki korkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden pariin. ”Kaikki nämä prosessit ovat sellaisia, että niihin menee hirveästi aikaa. Saattaa kulua 5, 10 tai 15 vuotta, mutta joskus nämä muutokset täytyy laittaa liikkeelle” Aaltonen toteaa. ”Asiat pitää laittaa joskus alulle ja jokainen näkee omalla kaudellaan jonkin tavoitteen toteutuvan” Ratilainen jatkaa.

Ennen Lemminkäisenkadun rakentamisen aloittamista AMK:n hallituksessa oli ollut vaihtoehtona Old Millin kiinteistö, josta oli jo tehty suunnitelma AMK:n käyttöä varten. Jo silloin oli puhuttu, että olisi hienoa, jos olisi yksi paikka kaikille opiskelijoille, mutta ajatus oli kaukainen. Kun kampussuunnitelmaa esiteltiin kaupungille, oli vastaanotto tyrmäävä. ”Älkää unta nähkö” oli kaupungin vastaus. Lopulta asian ratkaisi Turun ammattikorkeakoulun muuttuminen osakeyhtiöksi.

Alumneilla onkin toive: kun uusi kampus on valmistunut, järjestetään kaikki kautta aikojen -bileet, sillä jokainen toimija läpi TUOn historian on ollut laittamassa kampushanketta eteenpäin.

Opiskelijakuntatoiminnasta valmiudet elämään

Opiskelijakuntatoiminnassa puoleensa vetää usein yhteisöllisyys, jonka myötä yhteiskunnallinen vaikuttaminen vie monen mukanaan. Aktiivin ura saattaa venyttää valmistumista, mutta on myös sen arvoista. ”Tälläkin hetkellä on lukuisia sellaisia tilanteita, että saan edelleen merkittävän jeesin sellaisista verkostoista, joita aktiivina toimiessa on tullut. Verkostot pyörittävät maailmaa ja sillä, että tuntee ihmisiä eri aloilta on valtavan suuri merkitys. Ne ihmiset, jotka ovat mukana opiskelijakunta- ja koulutusalayhdistysten toiminnassa saavat sellaisia valmiuksia, että he pärjäävät urallaan ja nousevat asemassaan”, toteaa Aaltonen. Ratilainen valmistui tavoiteajassa, mutta helpolla se ei tullut. ”Raadoin älyttömästi noiden vuosien aikana ja jos jotain voisin muuttaa, olisin raatanut vähemmän. Opiskelijoiden jaksamis- ja mielenterveysongelmat kasvavat. On muistettava olla itselleen armollinen etenkin, jos on aktiivinen opintojen ohella. Kaikista kokemuksista on hyötyä eikä itseään kannata polttaa loppuun sen takia, että on monessa mukana”, Ratilainen neuvoo.

Verkostojen lisäksi aktiivin ura on antanut runsaasti valmiuksia työelämään. ”Aktiivivuosien aikana paineensieto- sekä ajan- ja stressinhallintakyky kasvoivat ja ryhmätyötaidot kehittyivät. Sai kaikkea sellaista, mikä on metataitoa, mutta älyttömän tärkeää missä tahansa työssä”, kertoo Ratilainen ja lisää, että noina aikoina yhdessä tehdessä syntyneet ystävyyssuhteet ovat myös kantaneet näihin päiviin saakka. ”Vaimo löytyi opiskelijakunnasta!”, kommentoi Aaltonen ja Ratilainen kertoo löytäneensä avopuolisonsa R30K:n kokouksesta.

Suhteelliseen vaalitapaan

Opiskelijakunta TUOn edustajiston muodostivat alkuun eri yhdistysten edustajat. Esimerkiksi ensimmäisessä edustajistossa Tradella oli neljä kiintiöpaikkaa. Muutoksien aikaansaaminen vie yleensä aikaa, mutta suhteelliseen vaalitapaan siirtyminen tapahtui hetkessä Aaltosen aloitteesta. ”Kiintiöt ärsyttivät, kun sellaiset ihmiset, joita homma kiinnosti eivät tulleet valituksi ja sitten oli niitä, jotka eivät käyneet koskaan kokouksissa. Totesin, että tehdään samanalaiset vaalit kuin TYYllä ja silloin TYYssä toiminut Ville Niinistö faksasi Sepänkadun toimistolle TYYn vaaliohjesäännön.”

Opiskelijakunta TUOn edustajistovaalien ehdokasasettelu on käynnissä 15.10. kello 12.00 saakka. Vaali käydään listavaalina ja uuden listan voi perustaa kuka tahansa opiskelijakunnan jäsen. Lue lisää edustajistovaaleista täältä.