Mielipidekirjoitus: Oma koti kullan kallis – mutta löytyykö sellaista opiskelijalle?

Kirjoittaja: Olga Hellman, hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka

Tein kyselyn korkeakouluopiskelijoille opiskelija-asumiseen liittyen. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi, kun opiskelijakuntamme TUO Loungeen käveli opiskelija kysymään apua, että mistä voisi löytää itselleen asunnon. TUO Lounge on EduCityn kampuksella sijaitseva  opiskelijoidemme “olohuone”. Monelle TUO Loungesta on muodostunut turvallinen tila tulla kertomaan huolistaan ja missä saa kysyä mitä vain – juuri niin kuin olemme sen tarkoittaneetkin. Tiensä TUO Loungeen löytänyt opiskelija kertoi muuttaneensa Turkuun opiskelupaikan perässä ja päätynyt asuntoon, joka oli niin huonokuntoinen, ettei se tuntunut asumiskelpoiselta.

Keskustelimme hetken aiheesta TUO Loungessa, jonka aikana kolme muutakin opiskelijaa liittyi keskusteluun kertoen, että olisivat halunneet opiskelija-asunnon niiden hintojen ja sijaintien takia. Jonot kuitenkin opiskelija-asuntoihin ovat pitkiä ja niitä on vähän. Tästä johtuen he ovat joutuneet tyytymään asuntoon kaukana kampuksesta, koska se on ollut ainut opiskelijabudjettiin sopiva ratkaisu. Turku on 40 000 opiskelijan kaupunki, silti opiskelija-asumista tarjolla on vain 7 000:lle opiskelijalle. Suurin osa tästä asumisesta on kohdistettu Ylioppilaskylän alueelle.

Tekemäni opiskelija-asumiskyselyn ainoat kriteerit vastaajalle olivat olla kolmannen asteen opiskelija ja asua vuokralla Turussa. Kysely keräsi neljässä päivässä 183 vastaajaa. 76,1 % prosenttia kyselyn vastaajista kertoo nykyisen asuntonsa vastaavan tarpeitaan. Opiskelija-asunnossa asuu 24 % vastanneista ja näistä 91 % kertoo olevansa tyytymättömiä tämän hetkiseen asuntoonsa. Syiksi tyytymättömyyteen luetellaan asunnon koko, kunto, naapuruston levottomuus, etäisyys kampukselle sekä vuokran suuruus suhteessa asunnon kuntoon ja kokoon. Vastapainona loput 24 prosentista, eli 8 %, kertoo nauttivansa asunnostaan ja kertoo sen olevan juuri se, mitä opiskelija-asunnoltaan toivoivat.

Kyselyn loppuun  jätin myös avoimen vastauslaatikon, mihin pyysin kertomaan kokemuksia ja mielipiteitä opiskelija-asumisesta sekä risuja ja ruusuja kyselystä. Avoimeen vastauslaatikkoon kertyi 41 kommenttia, joiden sävy oli vaihteleva. Osa kommenteista oli kiitoksia kyselyn tekemisestä ja toiveita tulosten näkemisestä, sekä pohdintaa siitä, mitä kyselyn tuloksilla tullaan tekemään. Vastauksista nousi esille ennakkoluulot opiskelija-asumista kohtaan ja syyt, miksi vastaajat eivät halunneet edes yrittää saada opiskelija-asuntoa. Opiskelija-asunnot mielletään pieniksi, huonokuntoisiksi ja hankaliksi saada. Termi “itsemurhayksiö” tuli esiin kuudesti. “Itsemurhayksiöllä” tarkoitetaan niin pientä yksiötä, että seinät kaatuvat päälle eikä asunto tunnu kotoisalta. 

Suurin osa, reilusti yli puolet, kyselyyn vastanneista asuu yksityisen vuokranantajan tarjoamassa asunnossa (60,2 %), kyselyssä toisiksi suurin vuokranantaja on TYS eli Turun ylioppilassäätiö (10,6 %) ja jaetulla kolmannella sijalla on TVT, Lumo Kodit sekä Kodisto (3,5 %). 

Vaikka kyselyn vastaajamäärä suhteessa Turussa opiskeleviin opiskelijoihin on pieni, uskon käsissäni olevan nyt ainakin kapeat raamit sille, miltä asuminen opiskelijan silmiin näyttää; itselläni ei ole suoranaista omakohtaista kokemusta, koska olen koko opiskeluaikani ajan ollut perheellinen.

183 vastaajaa valikoivat opiskelija-asunnon tärkeimpiin ominaisuuksiin muuta vuokra-asumista halvemman hinnan, sijainnin kampuksen läheltä sekä jaetulle kolmannelle sijalle päässeet asunnon hyvä kunto ja hyvät kulkuyhteydet. Yleisen soluasunnossa asumishalukkuuden lopahtamisen huomaan, kun vastaajista vain yksi on valinnut haluavansa asua soluasunnossa. Muita toivottuja ominaisuuksia oli lemmikkieläinten salliminen sekä lapsiystävällisyys asunnoissa. 

Kyselyn kohtaan “Nykyinen asuntoni oli helppo löytää” moni on kokenut asunnon löytämisen helpoksi, etenkin jos vuokranantaja on yksityinen vuokranantaja. Kuitenkin joukosta löytyy 30 %:n joukko, joka kertoo että asunnon löytäminen on ollut haastavaa, itsenäisesti ei ole asuntoa löytänyt vaan tarvinnut apua tai sitä ei ole vieläkään löytynyt. Moni toivoo paikkaa opiskelija-asunnoista, mutta näillä suhdeluvuilla tilanne vaikuttaa lähes mahdottomalta.

“Tuntuu ikävältä, että opiskelijana olemisen tämäkin osa tuntuu haastavalta. Edes sellaista kotia, mihin oikeasti olisi kiva tulla päivän jälkeen, ei löydy. Olen joutunut karsimaan omaisuuteni minimiin ja tiskikoneesta haaveilukin ahdistaa. Matka kampukselle bussilla kestää 20 minuuttia, onneksi julkinen liikenne välillä kulkee suhteellisen hyvin.”

R40K eli Ryhmä 40 000 on turkulaisten ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteistyöverkosto, joka nimensä mukaisesti edustaa 40 000 opiskelijaa Turussa. Vuoden alussa R40K teetti kyselyn, jonka pohjalta selväksi tulee se, että opiskelijat kokevat olevansa näkymättömiä päätöksenteossa. Opiskelijat pyytävät lisää asumismahdollisuuksia sellaisessa hintaluokassa, ettei kaikkea vapaa-aikaa tarvitse käyttää töissä, jotta pystyy pitämään kiinni elämän perusasioista. Perusasioihin lukeutuu esimerkiksi asuminen, ravinto sekä mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavat asiat, esimerkiksi harrastukset. Huolestuttavan moni opiskelija kertoo joutuneensa karsimaan kaiken ylimääräisen elämästään pois selvitäkseen laskuista. 

Vuonna 2024 teetetty KOTT, eli korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointikysely toistaa samaa kaavaa. Joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija kertoo kokeneensa toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmasti. Yli 30 prosenttia vastanneista ilmoitti pelänneensä, ettei heillä ole varaa syödä. Tulos tutkimuksessa on heikentynyt huomattavasti vuodesta 2021.

Hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat leikkaukset eivät kuitenkaan helpota opiskelijoiden asumistilannetta; yleiseltä asumistuelta opiskelijoiden poissiirtäminen tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi kesäkuukausilta saa enää asumistukea jos opintopisteitä ei kerry vaadittavaa kuukausittaista määrää. Jos tilanne on nyt jo niin hankala, että joillain opiskelijoilla on kuukausittain huoli siitä, että riittäävätkö rahat elämiseen, niin miltä tilanne mahtaa näyttää, kun kesäkuukausille on hankittava työpaikka, minkä saaminen ei myöskään ole itsestäänselvyys nykyisessä taloustilanteessa. 

Kupittaan kärjeksi kutsutun hankkeen asemakaavaehdotus on valmistunut vuonna 2024 kesällä. Alueelle nousee esimerkiksi Turun Ammatti-instituutin TAITO-kampus. Turun kaupungin nettisivuilla julkaistussa uutisessa kerrotaan hankkeesta näin:

Asemakaavamuutos laaditaan Itäharjun ja Kupittaan kaupunginosiin. Asemakaava-alueen kokonaisala on 17,2 hehtaaria. Kokonaiskerrosala ilman maanalaisia tiloja on noin 315 650 km2 kehittäen voimassa olevaa asemakaavaa noin 125 500 km2:n verran. Asukkaita alueelle tulee arviolta yli 3 000, työpaikkoja noin 8 500 ja Taito-kampukseen oppilaita noin 3 000.”

Opiskelijakuntana olemme olleet yhteydessä Kupittaan Kärki-hankkeen hankejohtajaan sekä yhteistyökumppaneihin ja esittäneet mielenkiintomme alueen mahdollisista opiskelija-asunnoista. Tämänhetkisten tietojen mukaan hanke ei ole niin pitkällä, että varmuutta opiskelija-asumisesta alueella olisi. Pidämme kuitenkin tiiviisti yhteyttä hankkeeseen ja vaadimme, että opiskelijoita ja heidän asumismahdollisuuksia ei saa unohtaa. Opiskelija-asumisen ongelmat Turussa eivät kosketa vain tämän hetkisiä korkeakouluopiskelijoita; se on koko kaupungin ongelma. Ilman opiskelijoita eli tulevaisuuden osaajia kaupunki näivettyy ja tulee häviämään vertailukaupungeilleen kilpailussa. 

Pidämme tulevaisuudessakin ääntä, että opiskelija-asuminen ei päätöksenteossa unohdu.