Eduskuntavaalien alla puolueet ovat kertoneet ratkaisumallejaan Suomen paremman tulevaisuuden puolesta. Keskusteluissa, paneeleissa ja kampanjatilaisuuksissa keskiössä ovat olleet talous ja maailman tilanne. Toisinaan vaalien alla on nostettu esiin myös maamme tulevaisuutta uhkaava aalto, nimittäin nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi.
Maamme tulevaisuus voi huonosti. Tämän osoittaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2021. Ahdistus ja huoli omasta jaksamisesta kasvaa maailman tilanteiden myötä.
Nuorten haasteina on päivä päivältä kehittyvämpi suorittamiskulttuuri, jossa mikään ei riitä ja aina pitää pystyä parempaan. Mitä jos ei pystykään? Kuka auttaa, jos voimat loppuvat kesken jatkuvan suorittamisen keskellä?
Yksilöllä on tänä päivänä enemmän tietoa käsissään, kuin koskaan ennen. Media, uutiset ja älylaitteemme kertovat nuorillemme sen, mikä heitä odottaa. Valtion velat tulee maksettavaksi, Euroopassa soditaan sekä ympäristömme tuhoutuu, jos emme tee mitään. Hätää ja toivottomuutta on kaikkialla. Käytännössä nuorillemme soitetaan loppumattomalla levyllä sitä, kuinka tulevaisuudessa kaikki hajoaa ja korjausliikkeet olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Onko siis ihme, että nuorten jaksaminen ja usko tulevasta ei ole kaikkein kirkkainta?
Suorittamispaineet kasvavat entisestään myös sen vuoksi, että peruskoulutuksen resurssit ovat pienentyneet. Tämä on johtanut siihen, että vaatimustaso opiskelupolun alkupäästä on laskenut. Toiselle asteelle siirtyessä oppilaat saattavat olla niin paljon jäljessä, että osaamistason kiinni saaminen tuottaa merkittävästi kuormittavuutta.
Kouluputki on tiukka ja elämän kriittiset valinnat tulee tehdä murrosiässä. Omaa tulevaisuuttaan tulee suunnitella kristallipallolla ja toivoa, että kaikki lopulta menee hyvin. Maailmassa, joka on täysin sekaisin. Pahinta on se, että saamme lukea nuorista, jotka ovat loppuun palaneita jo lukiossa.
Vaalien alla puolueita kuunnelleessa tuntuu siltä, että ratkaisuna on kevyempien mielenterveyspalveluiden lisääminen. Totuus on se, että kevyet mielenterveyspalvelut ovat elintärkeitä ja niiden ansioista nuoret pystyvät pitämään juuri ja juuri pään pinnan yläpuolella. Ongelma tulee mielenterveyspalveluista tai oikeastaan niiden puutteesta. Kevyet mielenterveyspalvelut voivat auttaa tiettyyn rajaan asti, tämän jälkeen tarvitaan mielenterveyspalveluita. ”Opiskelijoiden mielenterveys on hätätilassa, mielenterveyspalvelut ovat tukossa. Opiskelijoita on autettava, muuten tulevaisuutemme muuttuu aidosti toivottomaksi.” Toteaa opiskelijakunta TUOn hallituksen puheenjohtaja Elias Karjalainen.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, eli YTHS jonot kasvoivat, koska käyttäjämäärät kasvoivat 2021, kun ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät palvelun käyttäjiksi. Arvio käyttäjämäärän kasvusta tehtiin 2019 tasoon verraten, joka jälkikäteen oli turhan optimistinen. Rahoitus ei kuitenkaan noussut samassa suhteessa. Tätä tilannetta ei myöskään helpottanut Covid-19 pandemia, joka lisäsi yleisesti mielenterveydenpalvelujen tarvetta.
Samalla tavalla, kuin valtionvelan kanssa näyttää siltä, että puolueilla on yhteinen trendi laittaa myös mielenterveyden maksut tulevaisuuteen. Mielenterveyspalvelut eivät ole halvimpia kehittämiskohteita ja vaikutukset niiden lisäämisestä näkyy miinusmerkkisenä taloudessa välittömästi. ”Jättämällä tekemättä mitään tai auttamalla näennäisesti säästämme tänään muutaman euron, mutta tulevaisuudessa maksamme loppuun palaneesta ja hajonneesta sukupolvesta.” Toteaa opiskelijakunta TUOn vaikuttamisen asiantuntija Jukka-Pekka Salmela.
Sijoitus nuoriin ja opiskelijoihin on sijoitus tulevaisuuteen. Jos aiomme laittaa seuraavan sukupolven maksamaan valtion velat niin eikö vähintä ole, että autamme nuoriamme parhaamme mukaan. Antamalla heille viisautta, tukea ja voimia. Se, mikä on tuhottu, voidaan korjata, mutta mitä teemme, jos korjaajat ovat palaneet loppuun tai täysin uupuneita kantamaan edes omaa taakkaansa.
Ilman nuoria meillä ei ole tulevaisuutta. Meidän pitää laittaa mielenterveyspalvelut kuntoon nyt! Terapiatakuun tulee toteutua ja mielenterveyspalveluihin pitää osoittaa merkittävästi lisää määrärahoja. Meidän täytyy saada opintojen polku tasaiseksi varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, jotta vältymme liian kuormittavilta siirtymiltä. Ei anneta nuorten oireilla, vaan autetaan heitä.
Lisätiedot
Elias Karjalainen
Chair of the board
elias.karjalainen@opiskelijakunta.net
045 670 5011
Jukka-Pekka Salmela
Vaikuttamisen asiantuntija
jukka.salmela@opiskelijakunta.net
041 312 3874
