Opintotukeen suunnitellaan jälleen uudistusta, jonka tavoitteeksi ilmoitetaan opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen ja valmistumisen nopeuttaminen. Opiskelijan näkökulmasta kokonaisuus näyttää kuitenkin siltä, että jälleen kerran toimeentulon velkapainotteisuutta normalisoidaan ja opiskelijaa kannustetaan valmistumaan nopeammin taloudellisen riskin kautta.
Uudistuksen näkyvin muutos on opintolainahyvityksen muuttuminen kaksiportaiseksi. Tavoiteajassa valmistuva hyötyisi lainahyvityksestä enemmän kuin hieman myöhemmin, mutta edelleen määräajassa valmistuva. Tavoiteajalla tarkoitetaan tutkinnon suunniteltua kestoa, määräaika on taas valmistuminen vuoden lisäajalla. Tavoiteajassa valmistuvalle hyvitys olisi jatkossa 45 prosenttia ja määräajassa valmistuvalle 30 prosenttia. Nyt määrä on 40 prosenttia kaikille hyvityksen saaville. Hyvityksen saisi jatkossa vain 8 000 euron ylittävästä lainasta, kun tällä hetkellä sen saa 2 500 euron ylittävästä lainasta. Lainaa pitäisi siis jatkossa ottaa enemmän hyvityksen saamiseksi. Tämä lisää painetta ottaa opintolainaa määrällisesti mahdollisesti enemmän kuin mikä opiskelijan aito tarve olisi. Käytännössä uudistus hyödyttää merkittävästi vain niitä, jotka nostavat paljon lainaa ja valmistuvat järjestelmän määrittelemässä aikataulussa.
Sadan euron lisähyvitys ei ole ratkaisu opiskelijoiden toimeentulo-ongelmaan.
Sen sijaan velan määrä on todellinen ongelma. Opintolainakanta on kasvanut vuosien aikana miljardiluokkaan, ja yhä useampi opiskelija joutuu turvautumaan lainaan selviytyäkseen arjen menoista. Samalla opintorahan ostovoima on heikentynyt. Kun perustason etuudet eivät riitä elämiseen, lainasta tulee paperilla vapaaehtoinen, mutta käytännössä monelle välttämätön osa opiskelijan toimeentuloa. On helppo sanoa, että lainaa ei ole pakko nostaa. Vaikeampi kysymys on, mitä opiskelijan pitäisi tehdä, jos rahat eivät muuten riitä ruokaan, asumiseen ja muihin välttämättömiin menoihin.
Opiskelijan toimeentuloa ei pitäisi rakentaa sille oletukselle, että tulevaisuudessa saatava palkka tekee tämän päivän velasta hyväksyttävän. Taloudellinen ongelma on todellinen opiskelun aikana.
Uudistuksessa on myös hyviä piirteitä. Perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotuksen kasvattaminen lasten lukumäärän mukaan tunnistaa sen tosiasian, että opiskelijoiden elämäntilanteet vaihtelevat. Tulevaisuudessa ei ole enää kiinteää huoltajakorotusta opintotukeen, vaan summa kasvaa 30 eurolla kuussa per huollettava.
Kokonaisuuden suurinta ongelmaa ei kuitenkaan tälläkään kertaa ratkaista.
Jos opiskelijoiden toimeentulo on jo lähtökohtaisesti liian niukka, ei ongelmaa korjata muuttamalla lainahyvitystä tai kolmellakymmenellä eurolla kuussa. Tällä säädetään sitä, millä ehdoilla velasta voi myöhemmin päästä eroon.
Samalla kaksiportainen hyvitys lisää painetta valmistua mahdollisimman nopeasti. Opiskelijan elämä ei kuitenkaan aina etene suoraviivaisesti. Sairaus, työssäkäynti, läheisen hoitaminen, perheellistyminen, alan vaihtaminen tai muut elämäntilanteet voivat hidastaa opintoja. Kaikkia näitä ei voida ratkaista sillä, että järjestelmään rakennetaan uusi taloudellinen kannustin.
Opiskelijoita pitäisi kannustaa valmistumaan tarjoamalla riittävästi opetusta, toimivat opiskelijapalvelut ja sellainen toimeentulo, joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Ei kasvattamalla painetta ottaa velkaa ja valmistua nopeasti.
Tässä on myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja, mutta samaan aikaan korkeakouluopiskeluun liittyvää henkilökohtaista taloudellista riskiä kasvatetaan. On ristiriitaista puhua koulutustason nostamisesta ja opiskelijoiden valmistumisen vauhdittamisesta, jos opiskelijan on samalla kannettava yhä suurempi osa toimeentulonsa kustannuksista velkana.
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon sen niin monta kertaa kuin se on tarpeellista: korkeakoulutuksen pitää olla investointi tulevaisuuteen, ei henkilökohtainen velkariski.
Opintotuen uudistamista tarvitaan, mutta suunnan pitäisi olla toinen. Opiskelijan pitäisi pystyä elämään ja opiskelemaan ilman, että toimeentulon turvaaminen edellyttää merkittävää velkaa.
Lisätiedot:
Olga Hellman
Hallituksen puheenjohtaja
olga.hellman@opiskelijakunta.net
p. 045 670 5011